Ylläpitäjä
Munchyn kokoelma
Täällä voit katsella (tai ihailla, hehe), Munchyn pienehköä(kö?) Pokémon-tavarakokoelmaa. Suurin osa tavaroista on hankittu vuosikausia sitten, kun pienenä pojankloppina Pokémon-fanitus oli kuumimillaan. Tätä nykyä tulee hankittua pääasiassa pelejä. Pahoittelen joidenkin kuvien huonolaatuisuutta.
Pelit
 |
|
| Pokémon Red oli ihkaensimmäinen Pokémon-pelini, jonka hankin oikeastaan vähän vahingossa. Omistin tuolloin Game Boy Pocket-konsolin ja siihen vain ja ainoastaan yhden pelin (muistaakseni Donkey Kong). Kaipasin siis jotain muuta pelattavaa, ja kaupan pelihyllyltä silmäni tarttuivat Pokémon Rediin, joka siis ilokseni toimi noinkin "vanhanaikaisella" konsolilla. Pokémon Red vakiinnutti fanitukseni Pokémoniin, ja voisinkin väittää, että tämän pelin ansiosta olen ylipäänsä jaksanut pitää fanitusta yllä, koska pääsin tutustumaan TV-sarjan ohella myös pelimaailmaan. Varsinainen pelikasetti on jonnekin kadonnut, mutta pelilaatikko on edelleen säilössä. | |
 |
|
| Mulla ei ole mitään muistikuvaa, mistä ja milloin olen Pokémon Yellow-pelin hankkinut... mutta omistan sellaisen nähtävästi jostain syystä kuitenkin. Olen sen todennäköisesti hankkinut aika nopeasti Redin jälkeen, koska sen pelaaminen on tähän päivään asti ollut äärimmäisen verkkaista. Vasta lähiaikoina olen nostalgisuuden lumoissa pelannut peliä uudestaan ja vihdoin päihittänyt Elite 4:n ja Pokémon-mestarinkin! Pokémon Red kiinnosti aikanaan enemmän - ehkä se pirun Pikachu oli jotenkin ärsyttävä, vaikka nyt koen sen olevan juuri Pokémon Yellown valttikortti! | |
 |
|
| Pokémon Snap on ensimmäinen Pokémon-pelini Nintendo 64-konsolille. Ostin pelin joltakin pidempikestoiselta ulkomaanreissulta, joten sain muistaakseni odotella jonkin aikaa, ennen kuin pääsin peliin käsiksi. Lisäksi pelipaketti on vähän erilainen verrattuna Euroopan julkaisuun. Pelin läpäisyyn ei nyt hirveästi vaadittu, mutta olihan se aika metkaa yrittää selvittää, että mitä kaikkia Pokémoneja onkaan mahdollista kuvata. Alkuinnostuksen jälkeen peli jäi vähän unohduksiin, mutta tätä nykyä olen huomannut pelin ainutlaatuisuuden. Pelikasetti (ja itseasiassa N64-konsolikin) on jossain varaston kätköissä, mutta ehkäpä ne jossain vaiheessa voisi etsiä pois pölyttymästä. | |
 |
|
| Pokémon Stadium tuli ostettua hieman epäröiden, sillä en ollut varma halusinko tuhlata rahaa peliin, josta en loppujen lopuksi ollut kovinkaan innoissani. Tosin, heti kun sen kotiin sain, niin alkoi hirmuinen tahkoaminen. Pelistä muodostui yksi tuon ajan lempipeleistäni, jota pelasin antaumuksella pitkään ja hartaasti. Transfer Pack-lisäosa, jonka kautta pystyy pelaamaan Game Boy-pelejä TV-ruudulla, ja ottelemaan _omilla_ Pokémoneilla Stadiumissa, oli myöskin äärimmäisen hieno juttu aikoinaan. Nyt peli on Nintendo 64:n kera hävinnyt jonnekin, mutta paketti on tallessa. | |
 |
|
| Pokémon Silverin sain pienenä penskana kaveriltani, joka oli ilmeisesti kyllästynyt peliin. Muistelisin siinä olleen jotain vaihtokaupan poikasta myös (annoin siis vastineeksi jotain), mutta nyt ei kyllä kellot soi, että miten asiat tarkalleen meni. Pääasia kuitenkin se, että sain pelikasetin käsiini, ja eikös heti alkanut pelaaminen. Silverin kohdalla kävi kylläkin vähän hölmösti niin, että ehdin pelata pelin "läpi" ehkä kerran tai kaksi, kunnes se ei suostunut enää tallentamaan seikkailuani. Höh. Nyt pelikasetti pyöriikin yksinään muiden pelimateriani seassa, kun ei sille pakettiakaan ole. | |
 |
|
| Pokémonin kolmannen sukupolven aikana Pokémon-innostukseni oli melko kuollutta - se on ehkä suurin notkahdus, jonka olen fanitukseni aikana kohdannut. Mielenkiinnon puutteen takia en juurikaan innostunut Ruby- ja Sapphire-peleistä, joten en ajatellut niitä hankkia. Joulupukki oli kuitenkin aika etevä kaveri, ja toimitti minulle joululahjaksi Sapphiren, yhdessä uuden Game Boy Advance SP:n kanssa. Peliä pelatessa Pokémon-innostukseni lähti uuteen nousuun, suureksi onneksi. Sapphiren olen vetänyt läpi useaan otteeseen erinäköisillä tiimeillä. | |
 |
|
| Tämä peliostos oli hieman hätäinen, ja muistan sen varsin selvästi! Olin saanut vanhemmiltani tietyn määrän rahaa, jonka sain tuhlata haluamaani peliin. Kaupan pelihyllyllä olin tiukan paikan edessä, kun en tiennyt minkä pelin halusin valita. Mikään pakko valita peliä ei tietenkään ollut, mutta kun kerta olin itseni pelihyllylle asti saanut, niin ajattelin, että on se nyt joku peli otettava. Näin ollen valitsin lopulta Fire Redin. Aluksi kaduin päätöstäni kovasti, sillä peli ei ehkä täyttänytkään kaikkia odotuksiani... mutta onhan se lopulta ihan mukava peli, joka on tullut läpäistyä muutamia kertoja eri tiimeillä. | |
 |
|
| Emeraldin ostin vasta useita kuukausia (vai meniköhän siihen jopa vuosi, ellei useampikin?) sen ilmestymisen jälkeen. Hinta ei tosin ollut juurikaan tippunut, suureksi pettymyksekseni. Olin kuullut monelta taholta hyviä arvosteluja Emeraldista, vaikka itse epäilinkin sen olevan turhan samankaltainen Sapphiren kanssa. Päätin silti ostaa pelin ihan vain nähdäkseni, onko siitä mihinkään. Eroja Sapphireen ei hirvesästi omasta mielestäni löytynyt, mutta Emerald jatkaa silti vahvasti Pokémon-tyylille ominaista linjaa. Battle Frontier oli aika kova juttu. | |
 |
|
| Super Smash Bros. Melee oli toinen pelihankintani Nintendo GameCube-konsolilleni (ensimmäinen oli Super Mario Sunshine). Peli oli (ja on edelleen!) aivan mahtava, vaikka en hirveä räiskinnän ja väkivallan ystävä olekaan. Tosin, eihän se pelissä ilmene niin vakavana kuin joissakin muissa peleissä, vaan se on enemmänkin leikkimielistä. Peli ei varsinainen Pokémon-peli ole, mutta sisältää useita elementtejä kyseisestä tuotemerkistä. Edelleen yksi kaikkien aikojen lempipelejäni - Super Smash Bros-pelisarja noin yleisestikin on todella lähellä sydäntä. | |
 |
|
| Pokémon Colosseum oli yksi harkittu hankinta useiden GameCube-pelien joukossa. Ostin sen ihan vain fanituksen pohjalta, enkä etukäteen oikein tiennyt, mitä peliltä odottaa. Arvostelut tosin väittivät pelin olevan huono, joten odotin pahinta. Colosseum ei kuitenkaan ollut mikään pettymys, ainakaan itselleni. Mukana sain vielä ylimääräisen muistikortinkin! Nyt olen pelin jo suhtkoht läpi päässyt (pyydystänyt kaikki mahdolliset poksut ja puhdistanut ne), enkä taida uskaltaa sitä ihan lähiaikoina aloittaa alusta - sen verran työtä tein ja vaivaa näin sen läpäisemiseen! | |
 |
|
| Pokémon Mystery Dungeon: Blue Rescue Team on kaikkiaan kolmas pelini Nintendo DS-käsikonsolille. En hankkinut sitä heti julkaisun yhteydessä, vaan vasta, kun PMD-sarjan toiset osat (Explorers of Darkness & Time) julistettiin tuleviksi. Aikomukseni oli hankkia toinen näistä uudemmista peleistä, mutta päädyinkin hankkimaan (halvemman) Blue Rescue Teamin, käytännössä kokeillakseni, miltä Pokémon Mystery Dungeon-pelit sitten tuntuvatkaan. Itse en siihen syttynyt (ja tästä syystä onkin jäänyt seuraavat PMD-pelit hankkimatta - Blue Rescue Team on ainoa omistamani PMD-peli, vaikka toki muita on tullut muuten kokeiltua tai pelattua). Peli on edelleen kesken, kun laiskana ihmisenä en jaksa siinä edetä. Tarinamoodin olen sentään selättänyt (jes!!). | |
 |
|
| Pokémon Pearlin hankin heti samana päivänä kun se julkaistiin. Tämän mahdollisti asia, jota en aikaisempien sukupolvien aikana tehnyt... nimittäin uutisten seuraaminen. Neljännen sukupolven kehityksen seuraaminen oli äärimmäisen jännää, kun vähän väliä tuli uusia uutisia uusista Pokémoneista, peleistä ja milloin mistäkin! Ja kaiken tämän keskellä osasin siis odottaa Pearlia tulevaksi, joten onnistuin hankkimaan sen heti saman tien. Peli aloitti uuden aikakauden paitsi Pokémonissa itsessään, niin myös minun fanituksessani. Aloin pelaamaan vähän eri tavalla, ja seuraamaan uutisia aktiivisemmin (ja yleensäkin käyttämään Internetiä ahkerasti!). Kai siinä jonkinlaista kasvamista on sitten tapahtunut. Hieno peli. | |
 |
|
| Pokémon Platinum oli toinen tietoinen ostos Pearlin rinnalla - olin siis päättänyt hankkia sen heti siitä kuullessani, ja lopulta onnistuinkin saamaan sen käsiini heti julkaisupäivänä. Vaikka muutosta Pearliin ei hirveästi olekaan, niin tuntuu, että nautin enemmän Platinumin pelaamisesta kuin Pearlin pelaamisesta... ihme juttu. Platinumissa olenkin edistynyt melkoisesti, vaikka se PokéDexin täyttäminen tuntuu olevan ainainen ongelma... | |
 |
|
| Eipä tämä täysin Pokémon-aiheinen peli ole, mutta melkein - onhan siinä Pokémoniin liittyvä hahmoja ja muita elementtejä. Koska Super Smash Bros. Melee Gamecubelle iski suoraan sydämeen, niin tiesin Brawlin tekevän samoin. Näin ollen se oli pakkohankinta... ja niinhän se sitten meni, että iskihän se sydämeen ja kovaa! Ehdottomasti yksi kaikkien aikojen lempipeleistäni, ja omasta Wii-pelikokoelmastani ehkä se kaikkein arvostetuin. Tekemistä löytyisi edelleen ja jatkuvasti, mikä on aina plussaa. | |
 |
|
| Pokémon Heart Goldin ostin heti julkaisupäivänä. Koska olin aiemmin omistanut Silverin, niin halusin nyt hankkia sen vastakohdan: näin ollen päädyin Heart Goldiin. Peli on yksi parhaista Pokémon-peleistä koskaan, sillä pelkän remaken sijaan siihen on lisätty paljon uusiakin juttuja, joista nautin kovasti! Ihan loistavaa, kaikenkaikkiaan! Heart Gold oli ensimmäinen peli, jossa sain PokéDexin 100% täyteen, ja jo siltä osin sillä on tärkeä paikka pelihyllyssäni. | |
 |
|
| Poképark Wii: Pikachu's Adventure oli kyllä melko random hankinta. Kaipa mä koin, että mulla oli ylimääräistä rahaa tuhlattavaksi, ja fanituksen pohjalta päätin sitten hankkia pelin kokoelmaani. Onneksi peli löytyi jostakin alelaarista, ettei täyttä hintaa tarvinnut maksaa! Tosiseikka kun on se, että olisi varmaan pitänyt jättää peli hankkimatta... Pidän kyllä kovasti pelimaailmasta ja yleensäkin kaikesta "Pokémonimaisesta", mutta ei se loppujen lopuksi tarjonnut mitään kovin innostavaa. Pelin olen siis 100% läpäissyt, joten taitaa jäädä pelkäksi kokoelman täytteeksi nyt. | |
 |
|
| Jälleen uusi sukupolvi, jälleen uusi peli uusine Pokémoneineen, alueineen ja hahmoineen. Niin se Pokémon vain jatkaa kehittymistään, eikä vieläkään ole sattunut vastaan yhtään (suurta) pettymystä. Ostin Blackin heti julkaisupäivänä (tietysti), mutta pelaaminen tapahtui hieman hitaammin, koska olin tuolloin armeijan harmaissa. Tätä nykyä peliä on tahkottu jo reippaasti, ja Unova on todellakin uusi alku, mikä mielestäni toimii hyvin ja antaa tilaa kehittymiselle! Pokémon-pelien kermaa. | |
 |
|
| Tämän pelin suhteen olin hieman varovaisempi, ja hankinkin sen vasta useita kuukausia julkaisun jälkeen. Ensinnäkään en ollut varma, kaipasinko Blackin rinnalle uutta versiota, ja lisäksi en osannut valita Black 2:n ja White 2:n välillä! Kun pankkitili näytti vihreää, niin päätin sitten repäistä ja hankkia pelin, ja päädyin lopulta White 2:een. Olen ollut äärimmäisen iloinen pelin tarjontaan ja nauttinut siitä kovasti! Blackin ohella Pokémon-pelien kermaa, vaikkei ehkä tarjoakaan tarpeeksi uudistuksia edeltäjäänsä verraten. | |
 |
|
| Ensimmäistä kertaa koskaan ennakkotilasin jonkun pelin, ja sehän sattui olemaan juurikin tämä, eli Pokémon X. Minun vain oli saatava peli julkaisupäiväksi... mutta tietenkin kohdallani kävi niin, että sain sen vasta 3 päivää julkaisun jälkeen (viikonloppu välissä ja mitähän vielä). Mutta eipä mitään, onnistuin silti nauttimaan pelistä täysin siemauksin, koska olin spoilannut itseäni äärimmäisen vähän. Sekin on ensimmäinen kerta, hehe. Huikea peli kyllä, grafiikat ovat silmiähivelevät ja se nyt vaan on niin, ettei Pokémon koskaan petä! | |
 |
|
| Kauan odotettu remake Ruby- ja Sapphire-peleistä - tämän pelin hankkimisesta ei vaan voinut kieltäytyä, eikä sitä voinut edes lykätä! Ennakkotilasin pelin, ja se kolahtikin postilaatikkoon jopa päivää ennen varsinaista julkaisupäivää. Pelin saatuani en jostain syystä saanut pelaamiseen kunnon otetta, ja Omega Rubyn alkutaipaleet sujuivatkin äärimmäisen verkkaisesti. Saatoin olla viikkojakin pelaamatta peliä, vaikka tarina oli vielä aivan kesken. Lopulta innostuin ihan kunnolla ja tahkosin sitten pelin läpi alta aikayksikön, ja sainpa samalla PokéDexinkin täyteen. Hieno peli hienoilla grafiikoilla, vaikkakin juonenkäänteet ja alueet olivatkin jo alkuperäisistä R/S/E-peleistä tutut. | |
 |
|
| Super Smash Bros-pelisarjan suurena fanina en tietenkään voinut olla ohittamatta uusimpia pelejä, jotka tällä kertaa tulivat sekä 3DS- että Wii U-konsoleille. 3DS-version ostin heti julkaisupäivänään, ja onhan se aika jännää, että nyt Smashia voi pelata käsikonsolilla käytännössä missä ja milloin vain haluaa. Smash-pelit eivät koskaan petä (ainakaan minua), ja onhan tämä ehdottomasti yksi 3DS:n parhaimpia peliä. Wii U-version hankittuani tämän 3DS-version pelaaminen on jäänyt tosin auttamattomasti vähemmälle, sillä Smash-pelit tuntuvat mielestäni parhaimmalta kotikonsoleilla. | |
 |
|
| Super Smash Bros-pelisarjan suurena fanina en tietenkään voinut olla ohittamatta uusimpia pelejä, jotka tällä kertaa tulivat sekä 3DS- että Wii U-konsoleille. Wii U-version ostin 3DS-version tavoin heti julkaisupäivänään, ja se täytti ja jopa ylitti kaikki odotukseni. Aikoinaan vähän harmittelin Wii U:n hankkimista, kun en ollut varma, oliko sille hyviä pelejä, mutta Smash Wii U itsessään tuntuu jo melkeinpä konsolin hankkimisen arvoiselta, hehe! Upea peli, johon voi aina palata pidemmänkin tauon jälkeen. Tilasin pelin paketissa, johon kuului myös GameCube-adapteri Wii U-konsolille. | |
 |
|
| Ensimmäinen ja ainoa Game Boy Colorini, jonka sain syntymäpäivälahjaksi. Mukavasti Pokémon-aiheinen - ruudun sivuilla seikkailevat Pikachu ja Pichu :) Useat Game Boy-pelit, muun muassa Silverin, olen tällä konsolilla pelannut läpi. Nykyään käyttö on jäänyt (luonnollisesti) vähemmälle uusien konsoleiden viedessä vanhempien paikan, mutta keräilytavarana tämä Game Boy on ehdottomasti yksi niistä, joilla on paitsi ulkonäköä niin myös tunnearvoa! Ja onhan se toki toiminnassakin vielä, jos vain jaksaisi patterit vaihtaa... |
Kortit
 |
|
| Tämän Pikachu-aiheisen keräilykortin alkuperää en tarkasti muista, mutta jostain syystä minulla on mielikuva, että olisin saanut sen syntymäpäivälahjaksi kaveriltani (tai ehkä hän antoi tämän kortin tavallaan onnittelukorttina). Kortista erikoisen tekee se, että se on tavanomaista isompi ja lisäksi siinä on kiiltävä pinta. Valitettavasti se on hieman kärsinyt pienten sukulaisteni väkivaltaisten leikkien takia (Pikachun kuva revittiin irti korttipohjasta - teippasin sen siihen takaisin). | |
|
|
|
  |
|
| Ainoat Pokémon-pelikorttini sain näistä paketeista, jotka sain syntymäpäivälahjaksi isältäni. Isäukko ne joltakin ulkomaanmatkaltaan. Pakkauksissa oli teemoihin sopivat pelikorttipakat, sekä jotain muuta sälää liittyen pelikorttipeliin (kuten jotain "kolikoita" sun muita, itselläni ei ole mitään käsitystä niiden merkityksestä). En ole pelikorteilla ikinä pelannut, koska en ole koskaan oppinut sääntöjä. Hamstraajana kortit ovat silti säilössä, samassa kansiossa keräilykorttien kanssa (jotka ovat lähempänä sydäntäni). | |
|
|
|
       |
|
| Pokémon-buumin kulta-aikana koulussamme liikkui hirveästi Pokémon-keräilykortteja, joita minunkin oli saatava. Aluksi hankin niitä itse, kunnes vanhempieni kanssa sovin, että saisin uuden pakan kerran viikossa, ikään kuin "viikkorahan" vastikkeeksi. Ensiksi vain vaihtelin niitä koulussa, kunnes se lopulta kiellettiin. Tämän jälkeen aloin vain yksinkertaisesti keräämään niitä. Useita korttipakkoja sain hankittua, ja melkein ensimmäiset 150 Pokémonia sain kasaan, kunnes korttien myynti lakkautettiin. Tämän vuoksi innostus lopahti, kunnes myyntiin tuli Johto-kortteja, jotka tosin erosivat reippaasti alkuperäisistä keräilykorteista (eivät olleet niin näyttäviä). Niitä ostin pari pakkaa, jonka jälkeen korttien hankinta lopahti tyystin. Kokoelma on siis edelleen keskeneräinen, mutta ensimmäisestä 150:sta monsterista uupuisi vain muutama! Pelikorteista en ole ikinä pitänyt (en osaa niillä pelatakaan), mutta niitäkin on joitakin kertynyt, paitsi ylläolevista teemapakoista, niin myös joitakin yksittäisiä tapauksia sieltä täältä. | |
Kirjat/lehdet/julisteet
 |
|
| Ostin ensimmäisen Pokémon-fanikirjan (numeron 4, kannessa Charmander) matkalla pohjoiseen, kesämökille. Bongasin sen jostain huoltoasemalta, ja hankin sen matkalukemiseksi. Fanikirja tuntui tosi symppikseltä, ja sisälsi paitsi varsinaista asiaa Pokémoneista, niin myös lukijoiden kommentteja ja piirustuksia. Koska hankkimani lehti oli numero 4, tajusin niitä olevan lisää, ja halusin kerätä ne kaikki. Loppujen lopuksi onnistuin löytämään vain lehden numero 3 (kannessa Vulpix). Kun enempää ei tahtonut mistään löytyä, innostus lopahti siihen. Nämä fanikirjat ovat kuitenkin edelleen jotenkin tosi sympaattisia, että väkisinkin tulee hymy huuleen niitä lukiessa. | |
 |
|
| Lasten Planeetta oli mahtava lehti!! Ensimmäisen hankkimani Lasten Planeetta-lehden numeroa en muista, mutta se on tuo, missä on kannessa Pichu (ja hassua, että siinä lukee se hinta markkoina! Onko siitä tosiaan niin kauan?). Tuon numeron jälkeen ihastuin lehteen niin, että yritin ostaa jokaisen seuraavan numeron sitä mukaa kun niitä ilmestyi. Lopulta Lasten Planeetta tarjosi mahdollisuutta tilata lehti suoraan kotiin, ja päädyinkin sitten tilaajaksi. Lehti tuli joitakin kuukausia ihan säännöllisesti, kunnes yhtäkkiä se alkoi ilmestyä aika epämääräisesti, ja sen saatavuus oli muutenkin huonoa. Lopetin tilauksen, ja edelleenkin ihmettelen, että minnehän tuo lehti mahtoi kadota? Jonkinlaisen pinkan lehtiä sain kuitenkin kerättyä, ja parasta antia ovat ehdottomasti viimeisten sivujen lukijoiden lähettämät piirustukset ja kuvat! Onpahan siellä Munchy-poikasenkin nuoruuden aikaisia piirroksia päätynyt mukaan... | |
 |
|
| Tämä lehti on Pokémon Gold- ja Silver-pelien läpipeluuopas. Lehteä ostaessani en tajunnut sen olevan mitään peleihin liittyvää - huomasin vain, että sen kannessa esiintyi uusia Pokémoneja (Lugia & Ho-oh, tuolloin siis toinen sukupolvi oli uusinta uutta!). Pelkästään tämä riitti syyksi siihen, että halusin sen itselleni. Muistan olleeni kaupassa tätini kanssa, joka hieman epäröiden osti lehden minulle. Kun myöhemmin sain Silverin käsiini, muistin omistavani tämän läpipeluuoppaan, ja se olikin korvaamaton apu pelin läpäisemiseen! Lehden kautta tutustuin myös ensimmäistä kertaa Johton Pokémoneihin (kunnes sain myöhemmin Silverin) - pointsit siitä! | |
 |
|
| Tällaisen tyypillisen tarrakirjan ostin joskus ollessani lomalla ulkomailla. Tarrakirjan sivuilla on tyhjiä laatikoita, joihin olisi siis tarkoitus kerätä oikeanlaiset Pokémon-tarrat. Kirjan kanssa samassa paketissa oli myös kasa tarroja päästäkseen alkuun. Tyhmänä pojankloppina en kuitenkaan aivan ymmärtänyt kirjan ideaa, ja lätkinkin tarrat sivuille vähän miten sattui (mikä häpeä!!). Ensimmäisten tarrojen jälkeen en ole siihen enempää hankkinut, ja siksi kirja on tyhjähkö, mutta mitäpä sillä muutenkaan enää tekisi? | |
 |
|
| Näiden kirjojen nimet ovat kyllä varsin harhaanjohtavia, sillä nämä eivät ole tarrakirjoja nähneetkään! Nämä ovat enemmänkin askartelukirjoja, sillä sivuilla oli kaikenlaisia tehtäviä sokkeloista ristikoihin ja väritystehtäviin. Nämä "tarrakirjat" ostettin joskus aikapäiviä sitten minulle ja siskolleni, varmaan jotta saisimme aikamme kulumaan (huh, kun sitä on joskus ollut pieni!). Kaikki tehtävät kirjoista olen ilmeisesti tehnyt enemmän tai vähemmän oikein. Oikeastaan en olisi edes muistanut näitä, ellen olisi löytänyt niitä sattumalta siivotessani kaappejani. | |
 |
|
| Ja tässäpä vielä kolmas "tarrakirja" tähän perään! Tämä tosin on ehkä lähinnä sitä oikeanlaista tarrakirjaa, sillä sivut ovat sellaisia erikoisia, joista saa niitä tarroja sitten irroitettuakin. Tämän tarrakirjan saatuani halusin ehdottomasti täyttää sen pelkästään Pokémon-aiheisilla tarroilla. Pärjäsin oikeastaan aika hyvin, ja ihmettelinkin kovasti, miten ihmeessä olen onnistunut keräämään niinkin monta Pokémon-aiheista tarraa! Tätä nykyä sivut ovat tosin täyttyneet myös muillakin, kuin Poké-aiheisilla tarroilla. | |
|
|
|
   
 
     |
|
|
Ajan saatossa on tullut kerättyä yhtä jos toista Pokémon-aiheista julistetta. Aivan ensimmäinen julisteeni oli tuollainen, joka varmaan monelta muultakin löytyi: jättimäinen juliste 150:sta ensimmäisesta Pokémonista. Ensimmäiseltä riviltä löytyy myös Super Smash Bros. Brawl-juliste, jollaista en edes muistanut omistavani. Harmikseni en muista yhtään, mistä olen sen saanut - ehkäpä Brawlin ostamisen yhteydessä? Se on kuitenkin äärimmäisen hieno! Mukana on myös Pokémon-tarrakirjan välissä ollut juliste, johon olisi pitänyt kerätä tarroja... mutta näköjään olen vain yhden Ash-tarran sinne lätkässyt. Rivit 2-4 ovatkin pääosin julisteita, joita Lasten Planeetta-lehti piti sisällään. Ainoastaan kelta-sininen Pokémon-pelijuliste on saatu jostain muualta. Viimeiset kaksi julistetta ovat saman julisteen etu- ja kääntöpuoli. En muista kuollaksenikaan, mistä olen tämän saanut, mutta se näyttäisi olevan jonkinlainen Trading Card Game-alusta (ja sen peliohjeet), joten varmaankin ehkä pelikorttien ostamisen yhteydessä, tai kenties osana pelikorttipakettia. Tykkään kovasti tuosta Kanto-alueen karttakuvasta alimmaisessa kuvassa. |
|
Muut
|
|
|
  |
|
| Omistan kaksi Pokémon-aiheista VHS-kasettia. Ensimmäinen on nimeltään "Pokémon! Minä valitsen sinut!" ja se sisältää jaksot "Pokémon! Minä valitsen sinut!" ja "Pokémon hädässä". Jaksot ovat suomenkielisiä. Toinen VHS-kasetti on puolestaan englanninkielinen ja nimeltään "Psychic Surprise". Se on saatu lahjaksi ulkomaisilta perhetutuilta. Video sisältää jaksot "Neidonkallion aave (The Ghost of Maiden's Peak)", "Hyvästi Butterfree (Bye Bye Butterfree)" ja "Abra ja yliluonnolliset voimat (Abra and the Psychic Showdown) - kaikki englanniksi tietenkin. | |
 |
|
| Ylläolevien VHS-kasettien lisäksi löytyy vielä yksi, joka sisältää erikoisleffan nimeltänsä "Mewtwon Paluu". On muuten yllättävän hyvä leffa, tai ehkä se johtuu vain siitä, että olen sen katsonut läpi niiiin useaan otteeseen... Entistä paremmaksi leffan tekee se, että se on suomenkielinen - yleensä kun olen katsonut Pokémon-leffoja joko japaniksi subattuna tai sitten englanniksi. Mukavaa vaihtelua siis, ja saa ainakin minut arvostamaan leffaa enemmän (ja arvostamaan myös Pokémon-fanitusta pienessä kotimaassamme!). | |
 |
|
| Muistan tarkasti sen hetken, kun ostin tämän CD-levyn. Kukkaro kourassa kävelin Sokokseen aikomuksenani ostaa eräs toinen CD-levy. Tuolloin Sokoksessa oli isot, pitkät ja korkeat hyllyt täynnä CD-levyjä, ja oli todella vaikea löytää jotain tiettyä levyä - varsinkin kun itse oli vain pieni pojankloppi! En millään löytänyt haluamaani levyä ja meinasinkin jo kääntyä pois, kunnes huomasin eräällä hyllyllä CD-levyn, joka kantoi Pokémonin nimeä. En muista, olinko nähnyt Power of One-leffaa vielä tuossa vaiheessa vai en, mutta pelkkä "Pokémon"-nimi tuotteessa kuin tuotteessa sai minut haluamaan sitä. Käytinkin rahani sitten tähän levyyn. Levy sisältää oikeastaan kohtuullisen hyvää musiikkia, ja oikeastaan yllätyinkin, kun levyltä löytyy ihan "normaalia" musiikkia, eikä pelkästään jotain Pokémonien ääntelyitä, haha! Täytyy myöntää, että osaan melkein kaikki kappaleet levyltä ulkoa... kai sitä vekarana tuli kuunneltua vähän liikaa. | |
 |
|
| Nämä figuurit ovat varmasti ainakin vanhemmille Pokémon-faneille tuttuja! Näitä sai siis Pokémon-karkkipalloista (niistä Poké-pallon muotoisista). Näitä en ole koskaan ahkerasti kerännyt, joten niitä löytyy vain nämä kuvassa näkyvät muutamat kappaleet. Pokémonithan ovat siis Poliwag, Charizard, Slowking ja Charmander. Eivät nämä figuurit kovin "isoja" ole, vaikka tuossa niin lukeekin, mutta tämä vain sen takia, että ne osataan erottaa allaolevista figuureista. | |
 |
|
| Nämä, pienemmät figuurit, sain kaikki kaveriltani. Tämän vuoksi en osaa yhtään sanoa, mistä tällaiset pienemmät figuurit ovat alunperin peräisin. Kuten en isompiakaan figuureja, niin en näitä pienempiäkään ole innostunut keräämään. Kuvassa näkyvät ne ainoat kolme kappaletta pieniä Poké-figuureita, jotka omistan. Ne ovat Clefairy, Charmeleon ja Beedrill. | |
 |
|
| Ensimmäinen "kunnollinen" (ja varsin erikoinen) Pokémon-fanitavarani, jonka sain pyynnöstäni syntymäpäivälahjaksi. Muistaakseni näitä varashälyttimiä oli useampia erilaisia (ainakin Pikachu ja Meowth?), mutta halusin nimenomaan Charmanderin. Kun hälytin on päällä ja joku kävelee sen ohitse, Charmander huutaa tuttuun anime-tyyliinsä omaa nimeään (eli tyyliin "Char, Charmander!"). Joskus penskana pidin hälytintä myös yleisenä leluna, joten se on kokenut kolhuja ja kolauksia, eikä täten ole enää priimakunnossa. Tästä huolimatta se on palvellut minua uskollisesti useita vuosia. Pidin sitä monta vuotta esillä hyllyssäni, kunnes lopulta Charmander sai mennä viettämään eläkepäiviään varastoon. | |
 |
|
| Tämän penaalin ostin aikoinaan pienenä alakoululaisena koulujen alkamisen kunniaksi. Käytin sitä kunniakkaasti sen yhden vuoden koulussani - mikähän lie vuosi se nyt olikaan, joskus alakoulussa kuitenkin. Penaali on kova ja metallinen, ja siksi ehkä hieman epäkäytännöllinen. Nykyään se on hieman kärsineen oloinen: kuten kuvastakin varmaan ilmenee, Pikachu-poloista ja itse penaalia on hieman raavittu, joten värillisen pintakerroksen alla oleva harmaa pohja on osittain näkyvissä ties missä muodossa. | |
 |
|
| En todellakaan muista mistä tämän sain - joskus paljon nuorempana syntymäpäivälahjaksi varmaan. Tämä oli yksi lempipaitojani aikoinaan, sillä en ikinä halunnut ottaa sitä pois päältäni tai pestä sitä. Perhe-albumeista löytyy turhan paljon kuvia, joissa meikäläinen hilluu kirkkaankeltainen Pokémon-paita päällään... Nykyään paita lojuu vain jossain kaapin takaosissa. Siinä on siellä täällä pari reikää, ja se on muutenkin tätä nykyä aivan liian pieni päälleni. Paidassa esiintyvät seuraavat Pokémonit: Golbat, Venusaur, Caterpie, Arbok, Beedrill, Metapod, Kakuna ja Parasect. | |
 |
|
| Jälleen syntymäpäivälahja (vai olisiko kenties joululahja, hmm...): leimasinpaketti, joka sisältää paitsi Pokémon-aiheisia leimoja ja mustetta, niin myös lehtiön. Leimasinpaketti on ollut yllättävänkin kovassa käytössä tylsyyden sattuessa kohdalle. Ainakin lehtiöstä päätellen mustetta on kulunut ja reippaasti. Nykyään paketti majailee jossakin kaappini nurkassa, ja musteet taitavat olla kuivuneet muutenkin. Paketti sisältää pienen lehtiön, mustetta, pari värillistä tussia sekä kuusi eri leimasinta: Misty, Brock, Ash, Pikachu, Squirtle ja Sandshrew. | |
